Kolme vuotta (Linnea) #pähkinät #Kaisla
Olemme näemmä saapuneet ruuhkavuosien keskelle. Vuosi sitten, Kaislan vuosipäivän tienoilla, palasin äitiysvapaalta töihin ja Niko jäi pähkinän kanssa kotiin. Aika kulkee nyt vauhdilla, vaikka miten yritän pysähtyä hetkeen ja tallettaa muistoja. Aili-pähkinän vauvavuosi päättyi kuin varkain ja kaksivuotispäiväkin lähestyy. Lisäksi saimme tammikuussa toisen pähkinän, tällä kertaa pojan. Kaislan kuolemasta tuli kuluneeksi kolme vuotta jo viikko ennen tämän tekstin kirjoitamista ja kaksi viikkoa lisää meni julkaisemiseen. Kuolleen lapsen vanhemmuutta ei tule tämän hetkisessä täydessä arjessa ajateltua kovin paljon. Toki varasimme Kaislan synnyin- ja kuolinpäivän vapaaksi, mutta hautavierailua lukuun ottamatta se kului melko arkisten asioiden parissa. Synnytys ja elävän vauvan kanssa kotiutuminen sen sijaan nostivat surua pintaan. Kaikki oli tuttua jo Kaislan ajoilta ja samalla aivan erilaista. Valmistautuminen, ajomatkat, sairalassa olo, tutut tavarat,... Synnytyssairaalassa o