Kaislan syntymäpäivä (Linnea)
Olemme jälleen palanneet Suomen kamaralle ja ai että se loma tuli tarpeeseen! Nyt on siis hyvä palata surun pariin uudistunein voimin. No ei vaan - oikeasti kyllä sytytimme Kaislalle kynttilän jok´ikisessä kirkossa, jossa kävimme, eli ei se suru ollut kaukana lomallakaan. Tavallaan tuntui jopa, että Kaisla oli mukana matkallamme. Emme varmaan olisi lähteneet tällaiselle isolle 5 viikon roadtripmatkalle epävarmassa pandemiatilanteessa, jos häntä ei olisi ollut. Emme etenkään, kun useampi lähisukulainen yritti ylipuhua ja varoitella meitä perumaan matkamme (en muuten suosittele vastaavassa tilanteessa – varoittelu lietsoi muutenkin vahvoja pelkoja, mikä kuormitti tarpeettomasti ja oli aivan hyödytöntä, koska olimme jo päätöksemme tehneet). Tämä oli kuitenkin meille pitkään aikaan ainoa mahdollinen tilaisuus lähteä ja ainakin minun lähtöhaluuni vaikutti tunne, että olimme matkan velkaa Kaislalle, että meidän pitäisi yrittää elää hänenkin edestään. Roadtripissä olikin jonkinlaisia modern