Hautajaiset ja blogin loppu (Linnea) #Kaisla
Tyttäremme Kaislan pienimuotoinen muistohetki järjestetään uurnan laskun yhteydessä Honkanummen hautausmaan lastenlehdossa lauantaina 12.6.2021 klo. 11. Kokoonnumme Honkanummen krematoriolla, kappelin vasemmassa reunassa olevan uurnanluovutushuoneen edessä ja siirrymme sieltä yhdessä haudalle.
Suru voi olla myös valoisaa ja mustat vaatteet ovat kovin synkkiä. Toivomme, että osallistujat pukeutuvat vaaleisiin vaatteisiin, mikäli sellaisia löytyy. Asu on kuitenkin vapaa - emme tahdo, että tämän takia lähdetään kaupoille. Maskia ei liene tarpeen pitää, ellei itse tahdo. Meitä on kyllä runsaasti, mutta tilaisuus on kokonaisuudessaan ulkona ja haudalla on runsaasti tilaa.
Kaisla oli pieni, eikä olisi välittänyt suurista eleistä. Mahdollisten adressien sijaan toivomme postikortteja ja kukkien sijaan haluamme hankkia lahjakortin piristämään Jorvin sairaalan kätilöitä, jotka saattavat joka vuosi maailmaan tuhansia eläviä vauvoja ja tekevät työtään suurella sydämellä. Lahjakortin hankkii ystävämme xx, tilinumero.
Terveisin
Niko ja Linnea
Yllä on lähettämämme kutsu Kaislan hautajaisiin. Kutsussa mainittu ystäväni xx, joka osti lahjakortin kätilöille, kuoli runsaat kaksi viikkoa sitten, kuolleiden lasten muistopäivänä. Alle nelikymppinen ihminen, vakava sairaus vei. Mietin häntä hyvästellessäni, pitäisikö pyytää häntä huolehtimaan Kaislasta siellä jossain. En kuitenkaan halunnut vaivata kuolevaa ihmistä ja hän huolehtii kyllä pyytämättäkin, jos se mahdollista on.
Uusi suru ja tulevat hautajaiset toivat mieleeni, etten ole koskaan kirjoittanut Kaislan uurnanlaskusta (eli hautajaisista), joten korjaan puutteen. Nikon oli alun perin tarkoitus kirjoittaa aiheesta.
Kaislan muistohetki uurnanlaskun yhteydessä järjestettiin, koska siunaustilaisuuteen ei koronarajoitusten vuoksi päässyt kuin muutama vieras: meidän molempien vanhemmat. Muistohetkessä tuona alkukesän lauantaina meitä oli koolla enemmän: runsaat 30. Saimme paikalle läpimän ja työssään taitavan papin, joka hoiti puhepuolen. Ohjelma oli lyhyt: pappi puhui jonkin verran ja Nikon kuoroystävät (kvartetti) lauloivat "Sydämeni laulun". Laskimme Nikon kanssa uurnan hautaan, joka luotiin umpeen. Sitten lähisukulaiset toivat kukin yhden ruusun haudan päälle. Pappi toimitti lyhyen rukouksen+herran siunauksen ja lopuksi kvartetti lauloi italialaisen hautajaislaulun "Signore Delle Cime". Se on kuultavan kaunis kappale, joka on kirjoitettu säventäjän ystävän, tapaturmaisesti kuolleen vuorikiipeilijän muistoksi (Kaislastahan olisi hyvin voinut tulla vuorikiipeilijä!).
Hautajaisseurue oli pukeutunut, kuten pyydettiin. Erityisesti minua ilahduttivat pari ystävääni, jotka näyttivät siltä kuin olisivat olleet menossa herrasväen kesäjuhliin, sekä meitä synnytyksessä hoitanut ja leikannut nuori lääkäri, joka pysytteli joukon laitamilla. Kun kokoonnuimme ennen hautajaisia, sisareni pienet pojat seisoskelivat kappelin seinustan ruohikkoisella kummulla kuin ellun kanat. Muistan vieläkin, yli 5 vuotta myöhemmin, miten mainioilta he näyttivät. Koko tilaisuus oli kaunis ja sujui arvokkasti - juuri, kuten olimme toivoneetkin.
Näin jälkikäteen oivallan, että hautajaiset olivat eräänlainen taitekohta, jonka jälkeen aloin jälleen avata itseäni maailmalle. Olin juuri palannut töihin ja kesä oli alkamassa. Luonto oli tuona kesänä antelias: tatteja löytyi ämpärikaupalla käytännössä mökin pihasta. Lakkojakin tuli ainakin kymmenen litraa ja kantarellejakin riitti. Ajoitus tuntui ironiselta, kun kuitenkaan juuri mikään (kiva) ei tuntunut miltään. Hautajaisten ajankohta 3,5 kk menetyksen jälkeen oli kuitenkin juuri sopiva. Niiden jälkeen olimme tehneet tyttäremme eteen kaiken, mitä voimme.
Tähän päätän Pois liitävä haikara -blogimme. Kiitos kaikille lukijoille, joiden ansiosta jaksoin kirjoittamista jatkaa! Tämä on ollut minulle todella arvokas tapa purkaa surua. Nyt yli viiden vuoden jälkeen ajatukseni keskittyvät pitkälti kolmeen pähkinäämme (tällä hetkellä 4 v, 2 v ja 8 kk). Blogi jää kuitenkin edelleen luettavaksi ja käyn hyvin harvakseltaan vilkaisemaan mahdollisia kommentteja. Sähköpostitsekin tavoittaa.
Linnea




Kommentit
Lähetä kommentti
Terveisiä? Kysymyksiä? Sepä mukavaa!