Toinen pyhäinpäivä (Linnea) #Kaisla
Ristiriitojen päivä jälleen, joten en osaa päättää, onko tämä teksti nyt #Kaisla vai #pähkinä. Enimmäkseen kyllä #Kaisla. Päivällä olimme liikkeellä Itäkeskuksessa ja opin sitomaan Ailin kantoliinalla selkään taas vähän paremmin. Illalla menimme hautausmaalle viemään Kaislalle kynttilän. Mutta mitä löysimmekään hautausmaalta! Vaaleanpunaisen kirahvin Kaislan lyhdyn alta! Sinäkö sen sinne pudotit? En olisi edes oivaltanut tätä yhteyttä, ellei äitini olisi maininnut asiasta. Kirahvi on kuin jatkoa viime vuoden punaiselle pallolle . Olisipa mukavaa, jos näin todella olisi. Ajatella, jos maailmojen välinen esirippu raottuisi kerran vuodessa ja saisimme terveisiä Kaislalta (tällä kertaa Ailille?). Oikeasti kirahvi lienee kuitenkin tuotu jollekulle toiselle kuolleelle lapselle ja se on vaan laskettu hämäävän lähelle Kaislan lyhtyä. En siis ottanut kirahvia kotiin. Sen sijaan istun uuden talomme keittiön lattialla ja itken ikävääni. Arkemme on mukavaa, kenties jopa onnellista, sil